- This topic is empty.
-
Posts
-
Hei,
Fysioterapia-koulutus on Suomessa ammattikorkeakoulussa, minkä tieteellinen anti ainakin oman kokemuksen mukaan jää hyvin niukaksi. Valitettavan usein myös käytännön taitojen opettaminenkin jää hyvin vähäiseksi, taas oman kokemuksen mukaan. Toisaalta myös lääketieteessä on tapahtumassa sama asia käytännön taitojen osalta eli käytännön pienryhmäopetus vähenee koko ajan ja pienryhmät eivät ole enää pienryhmiä, vaan ryhmiä. Molemmat ammatit on hyvin käytännönläheisiä, joten perustaidot tulisi olla edes jollakin tasolla kun valmistutaan. Tietenkään koulutuksiin ei mahdu kaikkea, mitä sinne toivoisi mahdutettavan, joten kompromisseja pitää (valitettavasti) tehdä.
Mitä sitten ovat perustaidot? No yksi olennainen taito on varmasti asiakkaan/potilaan kohtaaminen, hänen kuuntelu ja oikeasti läsnäolo potilastilanteessa. Toinen perustaito (tai tuossa taisi olla jo useampi asia edellä) on asiakkaalle/potilaalle opettaminen siten, että asiakas/potilas itse olisi opetuksen keskiössä eli hän itse pystyisi ratkaisemaan omia ongelmiaan terapeutin/lääkärin avustuksella. Toivoisin, että näitä asioita opetattaisiin nykyään yhä enemmän fysioterapeutin/lääkärin peruskoulutuksessa.
Mutta mitä muuta fysioterapeutin ja lääkärin tulisi osata tehdä? Lista on hämmentävän pitkä, mutta mahdollinen kun systemaattisesti alkaa näitä taitoja “keräämään” työkalupakkiinsa heti valmistumisen jälkeen. Tarvitaan manuaalisia tutkimisen taitoja, manuaalisen terapian taitoja, harjoittelun suunnittelun ja ohjaamisen taitoja…lääkärillä sitten erikoisalasta riippuuen hyvin erilaisia taitoja. Lääkärille erikoistuminen antaa hyvän 5-6 vuoden jakson, jolloin voi oikeasti perehtyä vain oman erikoisalansa potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon, mutta tämän jälkeenkin on paljon opittavaa ja tietojen päivittämistä jatkuvasti. Lääkärin erikoistuminen on kuitenkin strukturoitu tapa (ja vaatimuskin) asoiden oppimiseksi. Suomessa fysioterapeuteille on pidempiä koulutuskokonaisuuksia tarjolla, mutta vastaavaa ohjattu tai tarpeen mukaan ohjauksen saanti pyydettäessä ei toteudu kunnolla kuin OMT-fysioterapeutin koulutuksessa. Jonkilaista ohjausta potilastyössä seniori-kollaagalta saa ainakin Maitlandin pitkässä koulutuksessa ja McKenzien kokonaisuudessa etenkin jos koulutuksen vie diplomaan saakka.
Avaisinkin täällä hieman keskustelua siitä, mitä koulutuksia vastavalmistuneen olisi mielestäsi hyvä käydä ensimmäisen 3 vuoden aikana, jos haluaa erikoistua tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiaan ja rahaa olisi käytössä 3 vuoden aikana maksimissaan 2500€?
Omasta mielestäni SOMTYn tarjoaman C1/2-kurssi antaa erinomaiset perusvalmiudet tutkia koko rankaa, sen lisäksi joku faskiaalisten rakenteiden käsittelykurssi (faskiamanipulaatio 1 esimerkiksi) sekä joku harjoitteluun perehdyttävä kurssi (2-4 päivää). Tässä olisi varmaan sitten jo budjetti käytettynä. C1/2 kurssin toisena vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi McKenzien kursseja riippuen siitä, onko itse enemmän manuaalisesti orientoitunut vai ohjaukseen ja harjoitteluun enemmän suuntautunut. Molemmissa on erittäin hyviä elementtejä asiakas-/potilastyöhön. Nämä siis sillä ajatuksella, että tuo potilaan kohtaaminen yms. olisi jo peruskoulutuksessa hoidettu.
Teoriatiedon lisääminen onnistuu hyvin jatkuvasti näin korona-aikanakin, että lueskelee 2-4 kertaa kuukaudessa yhden hyvän review-artikkelin eri aihepiireihin liittyen, jolloin saa ajanmukaista tietoa pidettyä itsellään ja uusinta tietoa omaan tietopankkiin.
Moi,
Loistavan ajankohtainen viesti. Olen tämän saman asian kanssa paininut pitemmän aikaa. Valmistun 2021 keväällä ja haluaisin tietää mitä tässä pitää käydä, että voisi ainakin joten kuten vakuuttavasti vastaanottotyötä tehdä. Tämä peruskoulutus ei millään tasolla riitä valmistamaan TULE-ammattilaiseksi. Olen lukenut paljon alaan liittyvää kirjallisuutta, seuraan kaikkia tutkitun tiedon somelähteitä (kuten esim. Movedoc) ja olen katsonut useita seminaareja Youtubesta (esim. Jeremy Lewisin ja Peter O`Sullivanin). Tämän tyyppinen tiedonhaku tuo kuitenkin vain tiedon murusia sieltä täältä, mutta ei varsinaisesti valmista käytännön työhön. Koulutuksia on valtava määrä ja niistä mieluisia/hyödyllisiä kun listasin niin hintaa kertyi sellaiset 17-20k€. Opiskelijalle/vastavalmistuneelle kova budjetti. Tuonne C1/C2 kurssille olen itseasiassa menossa heti kun tuo opiskelijalta vaadittava 140 op täyttyy.
Miten TULE-ammattilaiset näkevät sen asian, että olisiko kannattavin vaihtoehto käydä OMT-koulutus? Siis molempien, budjetin ja oppimisen näkökulmasta? Kiinnostaisi myös tietää olisiko TtM tutkinto fysioterapiasta tai liikuntalääketieteestä fysioterapeutin käytännön työhön hyödyllinen? Loppuun olisi mukava kuulla ammattilaisten ajatuksia siitä, pitäisikö peruskoulutuksen aikana pystyä mielestänne jo osittain suuntautumaan haluamallaan tavalla? Itsellä ollut täysin selvää TULE-puolen suuntautuminen jo ennen opintoja 4 vuoden urheiluhierojataustan takia ja ajoittain ollut aika turhauttavaa käydä asioita, mitkä eivät edistä tavoitteitani.
OMT-koulutus antaa hyvän ja laajan TULE-fysioterapian peruspaketin, missä on mukana on vuorovaikutusta, manuaalista terapiaa, harjoitteluterapiaa ka ennen kaikkea vaaditaan myös kirjallisuuteen laajemmin tutustumista. Antaa siis hyvät eväät TULE-vaivojen hoitoon kontaktissa paketissa. Siis molempien, budjetin ja oppimisen. TtM on tieteellinen koulutus, jonka kautta saa peruseväät tieteellisten tutkimusten lukemiseen ja arviointiin ja mahdollistaa sitten tohtorin opinnot, jos tutkimusmaailma alkaa enemmän kiinnostamaan. Eli vaikka TtM on teoreettinen koulutus, antaa se siltä osin hyviä eväitä käytännön työhön ja itsensä kehittämiseen. Sitten on vaan kysymys siitä, että mikä pääaine kiinnostaa enemmän, mutta esim. Jyväskylässä voi opiskella toista sivuaineena (ainakin silloin ammoisina aikoina kun itse sen tein; eiköhän se vieläkin onnistu) mahdollistaen molemmat opinnot.
Mielestäni peruskoulutus on hyvä olla laaja, että saa kokonaiskuvan kentästä eli liike erikoistuminen sen aikana ei ole mielestäni hyvä vaihtoehto. Osassa (vai jopa kaikissa) paikoissa viimeinen harjoittelu on vapaavalintainen eli siinä voi jo vähän sitten suuntautua johonkin ja toisaalta lopputyön aiheella pystyy kanssa suuntautumaan jo vähän jollekin erityisalalle.
Olisi kiva kuulla mahdollisimman monen mielipide näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin.Hei Jani
Tuot esille “ikuisuuskysymyksen” fysioterapeuttien ammatillisen koulutuksen sisällöstä. Miten laaja teoreettinen pohja tarvitaan ja milloin ja miten alkaa erikoistuminen jollekin tietylle osa-alueelle? Kun näitä valintoja tehdään niin on tärkeää muistaa, että vamistutaan fysioterapeutin ammattiin joka on pääosin käytännön työtä asiakkaiden tai potilaiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteissa, sisällöissä ja toteutuksessa on käytännön työhön oppiminen harjoittelupaikkojen vastuulla. Edelläänkään useissa AMK:eissa ei ole kuitenkaan riittävästi resursseja suunnata tämän oppimisen ohjaukseen. Työ on suurimmaksi osaksi toimipaikkojen “omakustanteista”. Mitä tuleekaan olemaan koronan jälkeen tai sen kanssa? Toimiessani opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa siellä oli mahdollisuuksia aloittaa “erikoistuminen” esim. tule-fysioterapiaan jo koulutuksen aikana ns. syventävillä opinnoilla ja edelleen, kuten mainitset, viimeisen käytännön harjoittelupaikan yhteydessä. Ammatillinen oppiminen on elinikäistä opiskelua, joten onneksi meillä Suomessa on työssä oppimisen lisäksi monia teitä tähän kuten kirjoituksessasi mainitset. Koulujen yhteistyö työpaikkojen kanssa on oleellisen tärkeää. Se millaisia ammattilaisia työpaikat tarvitsevat vaikutta toisaalta koulutuksen sisältöön ja toteutukseen, mutta toisaalta koulut ovat myös tulevaisuuden työn muutosagentteja – millaisia fysioterapeutteja yhteiskuntamme tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Ainakin tarvitaan kykyä kehittyä, muuntua ja muuttaa – opittava taito jo sinänsä.AMK:it ovat parhaillaan ison haasteen edessä kun koulutuksia joudutaan toteuttamaan entistä enemmän etänä. Ihmisten kohtaamista olisi kuitenkin tärkeää oppia myös lähikontaktissa vaikka etäohjaus onkin hyvä ohjauksen lisäkeino.
Kiitos Jani tästä avauksesta. Yksilöllisten valintojen mahdollisuus olisi tietysti koulutuksen toteutuksessakin ideaali mutta ei realiteetti.
Terveisin
EiraHei Fysioterapian opiskelija!
Vataan kysymykseesi omasta anmmatillisesta kokemuksestani ja kouluttautumisesta tule-fysioterapian alueella. Suosittelen sinulle lämpimästi OMT-koulutusta käytännön tule-fysioterapeutin työhön. Itse sain tästä aikoinaan kaikkein eniten osaamista työhöni sekä fysioterapeuttina että opettajana.
Mikäli kiinnostut jatkamaan opintoja OMT-koulutuksen jälkeen niin Jyväskylän yliopiston TtM- opinnot joko fysioterapia tai liikuntalääketiede pääaineena antavat lisäosamiista esim. toimintaan erilaisissa kehittämishankkeissa tai opettajapuolelta AMK:ien opettajaksi. Itse jatkoin myöhemmin myös tohtoritutkintoon ja sain paljon lisäosaamista tutkimusten tekemiseen, lukemiseen ja arviointiin. Tämän koulutusputkeni monine ammatillisine kursseineen ja kansainvälisine kongresseineen suurin ammatillinen anti tuli OMT-koulutuksesta! Sen aikana saatua osaamista olen hyödyntänyt sekä asiakastyössä, että kouluttajana ja tutkijana. Mikäli haluaisit vielä kysyä jotain lisää niin voit lähettää minulle sähköpostia eira.karvonen@kolumbus.fi
Mielenkiintoista ammatillista matkaa sinulle! Mikään käymäni koulutus ei ole itselläni mennyt hukkaan, mutta omien resurssien käytössä on aina tehtävä priorisointeja. Mielelläni keskustelen kanssasi lisää.
T. EiraAihetta sivuten, kysymys OMT koulutukseen hakemisesta. Onko koulutukseen mahdollista hakea jos työkokemusta on 3 vuotta erikoissairaanhoidon ortopedian ja päiväkirurgian osastoilta? Vai onko työkokemuksen oltava “käsillä työskentelyä”? Hakukelpoisuudessa taisi olla väh. yhden vuoden kokemus tules -asiakkaiden parissa ja mietin kuuluuko nuo em. alat siihen vai ei🤔
Kiitos mielenkiinnosta.
Tules- asiakkaiden parissa työskentelyksi voidaan laskea myös ortopedian ja päiväkirurgisella osastolla työskentely. Työ ei pidä sisällään ehkä niinkään tule-potilaan esim. tutkimista ja käsittelyä, mutta varmasti työsi pitää sisällään mm. liikkumisen ja toimintakyvyn arviointia sekä ohjausta.
OMT-pääsykokeissa arvioidaan käytännön taitoja, jotka ovat tärkeitä jo OMT-erikoistumisopintoja aloittaessa. Hyvä on miettiä ja ennakoida tilannetta; miten opin ja harjoittelen uusia käytännön taitoja, jos pääsen koulutukseen. OMT-erikoistumiskoulutuksen aikana olisi hyvä olla mahdollisuus työskennellä tules-asiakkaiden kanssa.
Uuden ryhmän aloitus siirtyi, mutta seuraa meidän nettisivuja. Sieltä löydät ajankohtaisen tiedon.
Ja tervetuloa pääsykokeisiin.
Terveisin Tarja Arvola, SOMTY:n pj
- You must be logged in to reply to this topic.