Yhdistyksen säännöt - Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry – Föreningen för Ortopedisk Manuell Terapi i Finland rf ja kotipaikka Tampere.

Epävirallisissa yhteyksissä yhdistyksessä käytetään lyhennettä SOMTY tai englanniksi Finnish Association of Orthopaedic Manual Therapy.

Yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry:een, jota kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä myös nimitystä jäsenyhdistys.

Yhdistyksen kokous ja pöytäkirjakieli on suomi.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on liiton jäsenyhdistyksenä koota ortopedisestä manuaalisesta terapiasta kiinnostuneet fysioterapeutit ja fysioterapian opiskelijat yhdistyksen jäsenyyteen, valvoa ja edistää heidän yleisiä ja yhteisiä ammatillisia, palkkauksellisia, sosiaalisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, lisätä jäsentensä arvostusta, edistää heidän asemaansa ja yhteenkuuluvuuttaan sekä fysioterapian tunnettavuutta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

järjestää jäsenilleen koulutusta, kursseja, opinto- ja muita tilaisuuksia
tekee tarvittaessa esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja
edistää ja tukee luottamusmiesten ja työsuojelun yhteistyöelimissä toimivien toimintaa ja yhteistyötä
järjestää ja tukee opiskelijatoimintaa
kehittää jäsentensä ammattieettistä toimintaa
tukee jäsentensä ammattitaidon kehittymistä
edistää jäsentensä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä
myöntää apurahoja ja avustuksia jäsenistölleen
toimii tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä alueensa muiden järjestöjen kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kantaa jäsenmaksua, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisella luvalla arpajaisia tai rahankeräyksiä, hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää koulutusta, harjoittaa julkaisu ja kustannustoimintaa sekä harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista yhdistyksen tarkoitusta tukevaa toimintaa.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3 § Jäsenyys

Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, kannattajajäseniä ja kunniajäseniä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan kirjallisesta tai sähköisestä hakemuksesta hyväksyä henkilö, joka on Suomessa laillistettu tai ammatinharjoittamisluvan saanut ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin merkitty fysioterapeutti.

Jos yhdistyksen varsinainen jäsen on myös liiton toisen jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen (rinnakkaisjäsen), hänen tulee valita, minkä jäsenyhdistyksen jäsenenä hän käyttää äänioikeuttaan liitossa.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä fysioterapian peruskoulutuksessa oleva opiskelija, joka voi valmistumisen jälkeen jatkaa varsinaisena jäsenenä.

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.

Varsinaiseksi jäseneksi, opiskelijajäseneksi ja kannattajajäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Hallitus voi päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä ja siirtää hyväksymisestä päättämisen liitolle tai yhdistyksen toimihenkilölle.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on aktiivisesti vaikuttanut yhdistyksen toiminnassa, merkittävällä tavalla edistänyt yhdistyksen pyrkimyksiä sekä vaikuttanut fysioterapian edistämiseen.

Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on oikeus käyttää liiton merkkiä.

Hallitus voi päättää, että yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpidetään liiton tai muun hallituksen nimeämän toimesta.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Hallitus voi päättää, että ilmoituksen voi tehdä myös muuten todisteellisesti tai että muu hallituksen nimeämä voi ottaa vastaan ilmoituksen.

Mikäli jäsen ei ole maksanut jäsenmaksua kolmen (3) viimeksi kuluneen kuukauden ajalta tai jäsenmaksua ei ole maksettu kolmen (3) kuukauden kuluessa sen erääntymisestä, hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen tai liiton tarkoitusta, ei noudata yhdistyksen tai liiton sääntöjä tai päätöksiä tai laiminlyö jäsenelle kuuluvat velvoitteet, on menettelyllään liitossa tai yhdistyksessä tai niiden ulkopuolella vahingoittanut liittoa tai yhdistystä, joka ei noudata liiton edustajiston vahvistamia ammattieettisiä periaatteita ja jäsenen, joka erotetaan tai poistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävästä rekisteristä tai ei muuten enää täytä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Erotettu jäsen voi vedota päätöksestä yhdistyksen kokoukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamisesta. Erottaminen astuu voimaan, kun päätös on vahvistettu tai vetoamisajan mentyä umpeen.

Eronnut, eronneeksi katsottu tai erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa yhdistyksessä. Erotetulla jäsenellä ei ole jäsenoikeuksia yhdistyksessä sinä aikana, kun hän voi vedota erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle ja vetoamisasiaa ei ole vielä käsitelty eikä muutoksenhakumenettelyn aikana.

5 § Jäsenmaksu ja jäsenen velvollisuudet

Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu

Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle muodostuu liiton jäsenmaksuosuudesta (liittomaksu) ja jäsenyhdistyksen jäsenmaksuosuudesta (jäsenyhdistyksen jäsenmaksu), jotka voivat olla keskenään eri suuruisia. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu voi olla eri suuruinen kuin opiskelijajäsenen tai kannattajajäsenen jäsenmaksu.

Varsinaisen jäsenen liittomaksu on prosenttiperusteinen jäsenmaksu varsinaisen jäsenen palkkatulosta. Jos varsinainen jäsen on myös suoraan liiton jäsen, varsinainen jäsen ei maksa yhdistykselle liittomaksua. Jos varsinainen jäsen on myös liiton toisen jäsenyhdistyksen jäsen (rinnakkaisjäsen) mutta hän ei ole suoraan liiton jäsen, hänen tulee valita, mille jäsenyhdistykselle hän maksaa liittomaksun. Liittomaksu maksetaan vain yhdelle liiton jäsenyhdistykselle tai suoraan liitolle.

Varsinainen jäsen, joka ei kuulu suoraan liittoon ja ei saa liiton etuja (vanha jäsen), ei maksa yhdistykselle liittomaksua.

Opiskelijajäsenen jäsenmaksu

Opiskelijajäsenen jäsenmaksu yhdistykselle muodostuu liiton jäsenmaksuosuudesta (liittomaksu) ja jäsenyhdistyksen jäsenmaksuosuudesta (jäsenyhdistyksen jäsenmaksu), jotka voivat olla keskenään eri suuruisia. Opiskelijajäsenen jäsenmaksu voi olla eri suuruinen kuin varsinaisen jäsenen tai kannattajajäsenen jäsenmaksu.

Jos opiskelijajäsen on myös suoraan liiton jäsen, opiskelijajäsen ei maksa yhdistykselle liittomaksua. Jos opiskelijajäsen on myös liiton toisen jäsenyhdistyksen jäsen (rinnakkaisjäsen) mutta hän ei ole suoraan liiton jäsen, hänen tulee valita, mille jäsenyhdistykselle hän maksaa liittomaksun. Liittomaksu maksetaan vain yhdelle liiton jäsenyhdistykselle tai suoraan liitolle.

Kannattajajäsenen jäsenmaksu

Kannattajajäsenen jäsenmaksu muodostuu jäsenyhdistyksen jäsenmaksuosuudesta (jäsenyhdistyksen jäsenmaksu). Kannattajajäsenen jäsenmaksu voi olla eri suuruinen kuin varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen jäsenmaksu.

Kunniajäsenen jäsenmaksu
Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Jäsenmaksun määräytyminen, alennusperusteet ja perintä

Yhdistykselle maksettava liiton jäsenmaksuosuus (liittomaksu) määräytyy liiton päätösten mukaisesti. Liittomaksua voidaan alentaa tai liittomaksuvelvollisuudesta voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan tai liittomaksu voidaan määrätä prosenttiperusteisen maksun sijasta alla mainituille eri ryhmille eri suuruisena kiinteänä maksuna seuraavilla perusteilla: eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle siirtyminen, opiskelu, työttömyys, lomautus, sairaus, perhevapaa, hoitovapaa, vuorotteluvapaa, ase- tai siviilipalvelus tai muuten työelämästä pois jääminen, ulkomailla asuminen, yrittäjyys, kaksoisjäsenyys, kesken vuoden jäseneksi liittyminen, pitkäaikainen jäsenyys tai muu vastaava syy. Eläkeläisten jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eläkkeelle siirtymisen ajankohdan mukaisesti.

Yhdistykselle maksettava jäsenyhdistyksen jäsenmaksuosuus (jäsenyhdistyksen jäsenmaksu) määräytyy yhdistyksen vuosikokouksen päätösten mukaisesti.

Jäsenyhdistyksen jäsenmaksua voidaan alentaa tai jäsenmaksuvelvollisuudesta voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan seuraavilla perusteilla: eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle siirtyminen, kesken vuoden jäseneksi liittyminen. Eläkeläisten jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eläkkeelle siirtymisen ajankohdan mukaisesti.

Liitto voi periä liittomaksun ja jäsenyhdistyksen jäsenmaksun suoraan yhdistyksen jäseniltä. Jäsenen muut velvollisuudet

Yhdistyksen jäsen on velvollinen noudattamaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä, liiton päätöksiä ja ohjeita sekä yhdistyksen kokouksen ja hallituksen tekemiä päätöksiä sekä liiton edustajiston vahvistamia ammattieettisiä periaatteita.

6 § Toimielimet

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja toimeenpanovaltaa hallitus.

7 § Yhdistyksen kokous

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään hallituksen kutsusta vuosittain toukokuun loppuun mennessä (kevätkokous) ja marraskuun loppuun mennessä (syyskokous).

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos yhdistyksen kokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Hallituksen on lähetettävä kokouskutsu yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen yhdistyksen jäsenille postitse, sähköpostilla, yhdistyksen kotisivuilla, tekstiviestillä tai ilmoittamalla liiton tai yhdistyksen jäsenlehdessä viimeistään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus ja vaalikelpoisuus varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä, joka on liittynyt yhdistyksen jäseneksi viimeistään edellisen kalenterivuoden aikana ja jolla ei ole maksettavaksi erääntyneitä liiton tai yhdistyksen jäsenmaksuja vaalivuotta edeltäneen vuoden lopussa.

Opiskelijajäsenellä, kannattajajäsenellä ja yhdistyksen hallituksen jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Liiton hallituksen jäsenellä ja liiton toimihenkilöllä on yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, jollei yhdistyksen kokous päätä yksittäisessä asiassa muuta. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokous voidaan järjestää ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä kokoukseen osallistumisen tai äänivallan käyttämisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Yhdistyksen kokouksessa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ottaen huomioon lain ja näiden sääntöjen määräykset.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan vaali ja salainen äänestys ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, se on esitettävä perusteluineen kirjallisesti hallitukselle kevätkokouksen osalta viimeistään kokousta edeltävän helmikuun loppuun mennessä ja syyskokouksen osalta viimeistään kokousta edeltävän elokuun loppuun mennessä.

Mikäli yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikautensa, erotetaan tai menettää vaalikelpoisuutensa, yhdistyksen kokous valitsee tehtävään uuden henkilön. Vaalista on ilmoitettava kokouskutsussa.

8 § Yhdistyksen varsinaisen kokouksen tehtävät

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

käsitellään hallituksen laatima kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä vuodelta – käsitellään tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto tai tili- ja toiminnantarkastajan lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta
vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
päätetään mahdollisesta jäsenmaksusta seuraavaksi kalenterivuodeksi
päätetään hallituksen jäsenten kulu- ja matkakorvauksista ja palkkioista sekä toiminnantarkastajan tai tili- ja toiminnantarkastajan palkkioista
valitaan joka kolmas vuosi edustaja tai edustajat liiton edustajistoon liiton sääntöjen mukaisesti
päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat

päätetään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi
valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi
päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle
valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan toiminnantarkastaja tai tili- ja toiminnantarkastaja sekä hänelle/heille varahenkilö(t)
päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Lisäksi yhdistyksen kokouksen tehtävänä on

päättää kiinteän omaisuuden hankkimisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä
kutsua yhdistyksen kunniajäsenet
päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta
päättää yhdistyksen purkautumisesta
valita tarvittaessa edustaja liiton edustajiston jäsenyydestä eronneen tai pysyvästi estyneen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

9 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi valittavan puheenjohtajan lisäksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittava parillinen määrä, vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä sekä yhdeksi vuodeksi kerrallaan valittavat vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) varajäsentä, jotka eivät ole henkilökohtaisia. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain, aluksi arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan.

Toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee taloudenhoitajan ja muut tarvittava toimihenkilöt keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta tai vähintään yhden kolmasosan (1/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatiessa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on paikalla. Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä ja/tai esteellisiä, kokous valitsee itselleen puheenjohtajan.

Hallitus voi niin päättäessään pitää sähköpostikokouksia.

Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Esteellistä hallituksen jäsentä ei pidetä läsnä olevana. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Hallituksessa järjestettävässä vaalissa tulee valituksi enemmän kuin puolet ääniä saanut. Jos ensimmäisellä kerralla kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, vaali suoritetaan kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tällöin tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

10 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja näissä säännöissä on muualla määrätty, hallituksen tehtävänä on

edustaa yhdistystä ja johtaa sen toimintaa
vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta, laatia tilinpäätös sekä laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi
valita yhdistyksen edustajat yhdistyksen kannalta tarkoituksenmukaisiin järjestöihin ja yhteisöihin sekä ehdokkaat liiton hallituksen vaaliin
asettaa tarvittaessa eri tehtäviä varten toimikuntia ja työryhmiä
päättää yhdistyksen huomionosoitusten myöntämisestä
lähettää liitolle toukokuun loppuun mennessä yhdistyksen toiminta- ja tilikertomus edelliseltä vuodelta
lähettää liitolle pyydetyt tilastot ja tiedot
huolehtia siitä, että yhdistys ja sen jäsenet eivät toimi vastoin liiton tarkoitusta ja että yhdistys ja sen jäsenet noudattavat liiton sääntöjä, päätöksiä ja ohjeita – hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat.

Hallitus voi päättää yhdistyksen irtaimen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

11 § Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä.

Toiminnantarkastajan tai tili- ja toiminnantarkastajan tulee suorittaa yhdistyksen hallinnon ja talouden tarkastus ja antaa lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.

12 § Nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen erikseen määräämän henkilön kanssa.

Hallitus voi oikeuttaa henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa.

13 § Yhdistyksen eroaminen liitosta

Yhdistys voi erota liitosta päättämällä siitä yhdistyksen kokouksessa, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuistaäänistä on eroa kannattanut.

Päätöksestä on ilmoitettava kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai edustajiston kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan otteella.

14 § Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutosta kannattanut.

Yhdistyksen muutetut säännöt on alistettava liiton hallituksen hyväksyttäviksi ennen sääntöjen rekisteröintiä.

15 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä varsinaisessa ja varsinaisessa tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa, jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on päätöstä kannattanut.

Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan liitolle tai jos yhdistys yhdistyy toisen liiton jäsenyhdistyksen kanssa, sen varat siirretään perustettavalle uudelle rekisteröidylle jäsenyhdistykselle käytettäväksi yleishyödylliseen tarkoitukseen.

16 § Muut määräykset

Jäsenyys yhdistyksessä säilyy sääntömuutoksen yhteydessä, vaikka jäsen ei täyttäisi enää uusien sääntöjen jäseneksi ottamisen edellytyksiä.

Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n säännöt (22.8.2024)